| Lyrics |
Min
ä muistan, me olimme kuuden- tai seitsem
äntoista
Sun kellarihuoneessas kuunneltiin s
ävellahjaa
Muistan viel
ä ne monet vakavat lupaukset, joista
Meist
ä kumpikaan koskaan ei saanut luovuttaa
Sinun l
ähell
äs tunsin usein mit
ä on Voima
Joka ihmist
ä vie kohti myrskyn pauhinaa
Tuli rinnassas syv
än uskon aateloima
Sinut otti ja sai sua yksin kuljettaa
Tän
ään nimes l
öysin alkusivuilta sanomalehden
Sielt
ä, miss
ä nimi
ä ristit varjostaa
Sin
ä kuljit kulkusi loppuun oikeutta tehden
Sille, mink
ä aika toteen n
äytt
ää saa
Min
ä valitsin toisen tien
Ja niin kai min
äkin sen loppuun vien
Ne on eri miehet, jotka seisomaan j
ää
Kun joukko ymp
ärilt
ä h
ävi
ää
Min
ä astuin jo kauan sitten purrestasi
Ja nyt kai olen onnellinen mies
Itse kun olet sielunrauhanturvaajasi
Itse p
äät
ät, kuinka painava on ies
Muistan hyvin sen kuin hetken kaitafilmin
Kun kerran j
ärkeen vedoten tahdoin sua opastaa
Sin
ä katsoit yst
äv
ällisin avoimin silmin
Ja sanoit: Joskus on niin, ett
ä j
ärki j
ääd
ä saa
Min
ä valitsin toisen tien
Ja niin kai min
äkin sen loppuun vien
Ne on eri miehet, jotka seisomaan j
ää
Kun joukko ymp
ärilt
ä h
ävi
ää
Min
ä valitsin toisen tien
Ja niin kai min
äkin sen loppuun vien
Ne on eri miehet, jotka seisomaan j
ää
Kun joukko ymp
ärilt
ä h
ävi
ää
|